183 huoneiston putkiremontti Pohjois-Haagassa!

Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitsevassa suuressa taloyhtiössä on kahdeksan kerrostaloa sekä 183 huoneistoa. Taloyhtiö on rakennettu 1970-luvulla ja sillä oli tarve putkiremontille. Hankkeen projektinjohtajaksi valittiin Eerika Consulting.

Eerika Consulting vastasi hankkeen kokonaisuuden projektinjohdosta hankesuunnittelusta takuuajan päättymiseen. Eerikalta hanketta vei eteenpäin alusta asti kokenut projektinjohtaja Atte Stambej muun valvontatiimin kanssa.

As Oy Maria Jotunintie 4-12

Hanke aloitettiin laatimalla hankesuunnitelma ja siitä edettiin urakan kilpailutukseen. Urakka kilpailutettiin hankesuunnitelman perusteella kahdeksalla urakoitsijalla ja neuvottelujen jälkeen urakoitsijaksi valikoitui Fira.

Suunnittelu ja urakointivaiheen toteutusmuotona oli tavoitehintainen projektinjohtourakka. Hankkeeseen sisällytettiin kaikkien kahdeksan talon lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön ja tämän myötä myös ulkoalueilla tehtävät toimenpiteet olivat laajat. Asfalttia uusittiin tuhansia neliömetrejä.

”Projekti oli monilta osin normaalia perusputkiremonttia kattavampi, minkä voi ehdottomasti lukea valveutuneen hallituksen ja isännöitsijän ansioksi. Haluttiin kerralla korjata taloyhtiö hyvin, jotta ei tarvitse heti olla tekemässä taas jotain remonttia. Putkiremontin yhteydessä tehtiin mm. myös huoneistojen sähköjärjestelmin uusiminen, mittavat piharemontit, koko talon sähköautojen latausjärjestelmät sekä siirryttiin kaukolämmöstä maalämpöön, hyödyntäen myös lämmöntalteenottoa sekä aurinkoenergiaa. Näiden lisäksi putkiremontin kanssa samanaikaisesti uusittiin koko taloyhtiön lukitusjärjestelmät ja tehtiin vanhojen hissien peruskorjaus erillisurakoina. Epäilemättä taloyhtiö säästi pitkällä aikavälillä kustannuksissa, kun kaikki tehtiin kerralla”, Atte toteaa.

Urakka valmistui kokonaisaikataulussa ja budjetissa pysyttiin.

”Projekti oli iso ja siinä tuli vastaan melko paljon asioita, joissa ei ollut itsestään selvää, miten pitäisi edetä, esimerkiksi mikä on urakkaan kuuluvaa työtä ja mikä lisätyötä. Kaikki nämä asiat saatiin kuitenkin selvitettyä hyvässä yhteishengessä niin, että kaikki ovat hyvissä väleissä keskenään vielä urakan päätyttyäkin.”, Atte Stambej tiivistää.

Hyvä yhteishenki on onnistuneen projektin perusta.